Kemiallisten sidosten tyypit

Kun kaksi tai useampia atomeja muodostaa molekyylin, ne liittyvät yhteen a: n avulla elektronien välinen risteys viimeisimmistä kerroksistaan, kaikkein pinnallisimmista. Tätä liittoa kutsutaan Kemiallinen sidos. Kemiallisen sidoksen muodostamiseksi atomilla on oltava oma epätäydellinen oktettieli vähemmän kuin kahdeksan elektronia viimeisessä kuoressaan, mikä on luku, joka antaa heille kemiallisen vakauden.

Kemiallisia sidoksia on kolme tyyppiä:

1. Ioniset sidokset
2. Kovalenttiset sidokset
3. Metallilinkit

Ioniset sidokset

Ionisidokset ovat niitä, joissa valenssielektronit ovat sähköstaattisten voimien vetämiä. Atomi (t), joilla on 1 - 4 valenssielektronia, voivat toimittaa ne sidoksen muodostamiseksi; Tämä antaa sille positiivisen varauksen, koska se olisi eroon negatiivisista varauksista. Toisaalta atomi (t), joilla on 5–7 valenssielektronia, voivat vastaanottaa tarvittavat päästäkseen 8: een.

Tämä antaa heille negatiivisen varauksen, koska ne poimivat elektronit, jotka ovat negatiivisia. Se, että elektronit voidaan siepata tai välittää 

antaa atomien sähkövarauksen. Coulombin lain mukaan molemmille atomeille muodostui varauksia he houkuttelevat toisiaan voimalla, joka on edellä mainittu sähköstaatti. Negatiiviset varaukset houkuttelevat positiivisia varauksia ja päinvastoin. Vastakkaiset maksut houkuttelevat. Kun tämä voima sitoo ne yhteen, molekyyli muodostuu.

Ionisia sidoksia esiintyy enimmäkseen metalli- ja ei-metalliatomien välillä. Metallit luopuvat elektronistaan ​​ja kantavat aina positiivista varausta osallistuen kationina (+). Ei-metallit ovat elektronireseptoreita ja niillä on yleensä negatiivinen varaus, osallistuvat kuten anionit (-), mutta sattuu myös, että niillä on positiivinen varaus, kun ne muodostavat varautuneiden atomien ryhmiä olla nimeltään radikaalit, ammonium NH: nä₄⁺, karbonaatti CO₃^-2fosfaatti PO₄^-3.

Ionisidosten muodostamia kemiallisia yhdisteitä ovat:

• Binaarisuolat
• Oxisales

Kun nämä aineet liuotetaan veteen he eroavat toisistaan, nimittäin, erillään sähkövaraukseensa ja nämä dispergoituvat veteen yhdessä vetyionien H kanssa⁺ ja hydroksyyli (OH^-), jotka muodostavat vettä. Muodostuva seos on nimeltään ratkaisu elektrolyytti.

• Jatka lukemista: Ionisidos

Kovalenttiset sidokset

Kovalenttiset sidokset ovat niitä, joissa elektroneja jaetaan irrottamatta niitä atomistaeli ilman sähkövarauksien muodostumista. Atomit pysyvät yhdessä läheisyydessä ja käyttävät voimaa, jolla ydin houkuttelee elektroneja. Kun sidos on muodostunut, kaksi tai useampia atomien ytimiä houkuttelevat lopulta jaettuja elektroneja, täyttävät siten oktettisäännön ja tekevät molekyylistä vakaan.

Kovalenttisia sidoksia on useita, ja ne ovat:

• Kovalenttisidos
• Koordinoi kovalenttinen sidos
• Polaarinen kovalenttinen sidos
• Ei-polaarinen kovalenttinen sidos

 kovalenttisidos Se on aivan kuten alussa kuvattu. Osallistuvat atomit jakavat elektroneja siten, että niillä kaikilla on täydellinen oktetti. Täällä ei ole sähkövarauksia, koska elektroneja ei irtoa, ne vain jaetaan.

vuonna koordinoi kovalenttinen sidos se on vain yksi atomi, joka osallistuu kaikkiin sidoksen kannalta välttämättömiin elektroneihin. Toinen atomi yksinkertaisesti sitoutuu yhteen ja ottaa nämä elektronit omakseen. Molekyyli muodostuu näin. Näin on esimerkiksi rikkihapolla H₂SW₄ jossa rikki jakaa kaksi elektroniparia happiatomien kanssa.

vuonna polaarinen kovalenttinen sidos, atomien väliset voimat kallistuvat molekyylin toiselle puolelle. Tämä kun atomeja on erityyppisiä molekyylissä. Tämä voima mitataan Debye-yksiköissä, ja mitä suurempi sen arvo on molekyylin toisella puolella, sitä polaarisempi se on. Tämä tarkoittaa, että rakenteeseen muodostuu pylväitä, ja siksi heille annetaan tämä nimi. Sen voimat ovat epäsymmetrisiä.

vuonna ei-polaarinen kovalenttinen sidos, atomien väliset voimat ovat tasaiset koko molekyylissä, joten sen rakenteessa ei muodostu pylväitä. Se toimii yhtenä yksikkönä, ja siksi sen kuormien jakaminen on hyvin vaikeaa, melkein mahdotonta. Tämä tekee siitä liukenemattoman veteen. Tämä koskee yhdisteitä, kuten alkaanit, joilla on samat voimat koko molekyylissä. Sen voimat ovat symmetrisiä.

• Jatka lukemista: Kovalenttisidos

Metallisidos

Metallin atomit pidetään yhdessä metallisidosten avulla. Tämän tyyppisessä sidoksessa kaikkien atomien elektronit houkuttelevat muodostamaan kiteisen hilan, joka pysyy kiinteänä. Kidehilan sidoksissa kaikki elektronit ovat keskenään ja järjestetty kuljettamaan sähkövirtaa ja lämpöä kun se välitetään heille. Siirtymämetalleissa tämä metallisidosten rakenne on huomattavampi, koska niiden atomit ovat suurempia.

Esimerkkejä ionisidoksesta

Jotkut aineet, joissa on ionisidoksia, ovat:

1. NaCl-natriumkloridi. Sen ionit ovat Na⁺ ja Cl^-.
2. Kaliumkloridi KCl. Sen ionit ovat K⁺ ja Cl^-.
3. Kalsiumkloridi CaCl₂. Sen ionit ovat Ca⁺² ja Cl^-.
4. Magnesiumkloridi MgCl₂. Sen ionit ovat Mg⁺² ja Cl^-.
5. Strontiumkloridi SrCl₂. Sen ionit ovat Sr⁺² ja Cl^-.
6. Bariumkloridi BaCl₂. Sen ionit ovat Ba⁺² ja Cl^-.
7. Alumiinikloridi AlCl₃. Sen ionit ovat Al⁺³ ja Cl^-.
8. Na natriumsulfaatti₂SW₄. Sen ionit ovat Na⁺ Ja niin₄^-2.
9. Kalium K-sulfaatti₂SW₄. Sen ionit ovat K⁺ Ja niin₄^-2.
10. Kalsiumsulfaatti CaSO₄. Sen ionit ovat Ca⁺² Ja niin₄^-2.
11. Kalsiumsulfaatti MgSO₄. Sen ionit ovat Mg⁺² Ja niin₄^-2.
12. Strontiumsulfaatti SrSO₄. Sen ionit ovat Sr⁺² Ja niin₄^-2.
13. Bariumsulfaatti BaSO₄. Sen ionit ovat Ba⁺² Ja niin₄^-2.
14. Na-natriumfosfaatti₃PO₄. Sen ionit ovat Na⁺ ja PO₄^-3.
15. Kalium K -fosfaatti₃PO₄. Sen ionit ovat K⁺ ja PO₄^-3.
16. Magnesiumfosfaatti Mg₃(PO₄)₂. Sen ionit ovat Mg⁺² ja PO₄^-3.
17. Kalsiumfosfaatti Ca₃(PO₄)₂. Sen ionit ovat Ca⁺² ja PO₄^-3.
18. Alumiinifosfaatti AlPO₄. Sen ionit ovat Al⁺³ ja PO₄^-3.
19. Rautafosfaatti Fe₃(PO₄)₂. Sen ionit ovat Fe⁺² ja PO₄^-3.
20. Rautafosfaatti FePO₄. Sen ionit ovat Fe⁺³ ja PO₄^-3.

Esimerkkejä kovalenttisista sidoksista

Joitakin kovalenttisia sidoksia sisältäviä aineita ovat:

1. Metaani CH₄.
2. Etaani C₂H₆.
3. Propaani C₃H₈.
4. Butaani C₄H₁₀.
5. Pentaani C₅H₁₂.
6. Heksaani C₆H₁₄.
7. Heptaani C₇H₁₆.
8. Oktaani C₈H₁₈.
9. Propyleeni-CH₂= CH₂–CH₃.
10. Asetyleeni C₂H₂.
11. Metyylialkoholi CH₃
12. Etyylialkoholi C₂H₅
13. Propyylialkoholi C₃H₇
14. Isopropyylialkoholi CH₃CH (OH) CH₃.
15. 2-propanoni tai asetoni-CH₃Auto₃.
16. Formaldehydi HCHO.
17. Asetaldehydi CH₃
18. Propionaldehydi CH₃CH₂
19. Butyraldehydi CH₃CH₂CH₂
20. Muurahaishappo HCOOH.

Esimerkkejä metallisidoksesta

Joitakin metallisidosta sisältäviä aineita ovat:

1. Sinkki Zn
2. Kadmium Cd
3. Kupari Cu
4. Hopea Ag
5. Kulta Au
6. Nikkeli Ni
7. Palladium Pd
8. Platinum Pt
9. Cobalt Co
10. Rodium Rh
11. Iridium Go
12. Rauta Fe
13. Ruthenium Ru
14. Osmium Os
15. Mangaani Mn
16. Kromi Cr
17. Molybdeeni Mo
18. Wolfram W
19. Vanadium V
20. Zrconium Zr

Seuraa:

• Atomit
• Ioni
• Metallit
• Ei metalleja
• Alkaanit
• Ratkaisut